Lmao en ookkaan ollut tääl vähään aikaan- tää on vaa random teksti jonka satuin löytää
Katson hiljaa maassa makaavaa elotonta ruumista. Hänen kätensä ovat veren peittämät, hänen allaan on suuri verilammikko. Tummanpunainen veri on tahrannut miehen paidan. Miehen ilme on neutraali, eloton. Hetken mieleeni hiipii miehen mahdollinen perhe, unelmat- se että hänkin oli henkilö.
Raahustan nopeasti pois. Tunnen rinnassani pienen kivun, ihan kuin oma omatuntoni olisi vielä viimeisillä voimillaan vielä yrittämässä saada huomioni, mutta pusken moiset ajatukset pois. Tunteet eivät tee sinua muuta kuin heikoksi. Astun pois miehen talosta.
Yötaivas ylläni tuntuu rauhoittavalta ja hetken muistelen perhettäni- sitä turvallista tunnetta, kun äitini halasi minua. Voin vieläkin haistaa hänen kirsikka hajuvetensä tuoksun. Voi, kunpa asiat eivät olisi menneet niin kuin menivät- miksi.. voi miksi…
Kuulen hiljaisen poliisiauton sireenin ja vilkaisen taakseni. Sireeni ulvoo, valot näkyvät talon seinissä, jotka auto ohittaa. Hymyilen kevyesti ja käännyn hiljaiselle sivutielle.