Paratiisi

Terve, juuri sinä! Tämä postaus on melko varmasti oudoin, mitä olen kirjoittanut, mutta olisi mukavaa, jos heittäisit kommenttia. 


Heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen.  Linnut lauloivat puiden oksistoissa kirkkaasti, kuin kertoakseen, että tämä paikka oli kuin paratiisi, paikka jossa voisi unohtaa sen, ettei ollut täydellinen.

Lähdin kävelemään polulle, joka kutsui minua kuin ystävä, kuin joku joka haluaisi auttaa minua.

Kävelin kapeaa polkua, jossa useat pienet jalat olivat varmasti kirmanneet.

Katselin puiden varjoja jotka juovittivat polun. Katselin valoa, joka siivilöityi puiden välistä ja puiden latvustoja, jotka heiluivat rauhallisesti kertoen tarinaa monista kohtaloista, tarinoista ja kuolemista.

Polun päässä oli kirkas aurinkoinen aukio. Keskellä aukiota oli lampi, joka heijasti peilikuvaa taivaasta.

Kurkoitin vaaleanpunaista kukkaa lammen keskeltä, vesi kimalteli kirkkaasti.

Olin juuri saamassa sitä käsiini, kun näin veden pinnalla jotain kummallista:  pieniä kultahippuja ja minun peilikuvani.

Huomasin, että kuvajaiseni ei sopinut tähän maailmaan.

Silmieni alla oli kyyneliä, jotka kertoivat surusta. Minua katseli lammesta aivan erilainen tyttö, kuin olin odottanut.

Aluksi ajattelin, että minua olisi katsellut punaposkinen tyttö, jonka silmät tuikkisivat ilosta, mutta jähmetyin nähdessäni itseni.

Hiukseni olivat takussa ja naamallani alakuloinen ilme. Olin kalpea ja silmieni alla olivat suuret varjot.

En sopinut tänne.

Kuuluin maailmaan, jossa voisin olla kaltaisteni kanssa, tympeiden ja kärttyisten ihmisten.

En halunnut pilata tätä maailmaa, tämä oli ainoa paikka, jossa luonto saisi kukoistaa rauhassa, ainakin hetken.

Halusin kaiken päättyvän hyvin, ilman ongelmia ja seuraamuksia.

Niin lähdin pois.

Etsimään itseäni.

Kaiken ei tarvitse päättyä onnellisesti.


Juu… Eikö vain, että oli outo ……

Syksyistä syyskuuta! Lukuvinkki tulee pian!

10 kommenttia

  1. Olen samaa mieltä, ehkä vähän outo, mutta mielenkiintoinen ja hyvä silti. Pidin tästä kovasti!

    Vastaa

  2. Siis Cherry, wow! Tämä oli aivan upea. Jo heti otsikko ”Paratiisi” ja postauksen artikkelikuva vakuuttivat mut, enkä pettynyt yhtään 💜 Mun mielestä tämä ei edes ollut hirveän outo postaus, ainoastaan ihana <3

    Vastaa

    1. Kiitos mahdottomasti kommentistasi 💖✨✨😭😭😭😱😱😱😱😱🤗🤗🍉💖✨

      Vastaa

  3. TÄMÄ OLI U-P-E-A POSTAUS CHERRY! Otsikko paratiisi on tosi houkutteleva nimi:)! Olen otettu 💚

    Vastaa

  4. MÄKIN OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ TÄMÄ ON FANTASTINEN!
    Mahtava postaus – ehkä jopa lempparini tästä blogista? 💜 Tämä idea on niin hieno – ja toteuts aivan yhtä onnistunut. Mahtavaa! 😀

    Vastaa

  5. No voi herranen aika, outo? TÄMÄ OLI EHKÄ PARAS POSTAUS KOKO BLOGISTASI!
    Ensimmäisenä tärkein. ”…paratiisi, paikka jossa voisi unohtaa sen, ettei ollut täydellinen.” Siis. Tuota. Kuinka syvällistä? Ja sehän on totta! Paratiisi ON sellainen paikka, jossa saattaa ajatella olevansa itsekin täydellinen. Eihän sen tarvitse edes olla paikka. Siis. Miten.
    Tuo lause vei vähän huomioni muusta tekstistä – kuvailu oli perushyvää, mutta vasta loppu oli loistava. Niinpäniinpäniinpä! Ihminen ei halua pilata täydellisiä asioita, se kuuluu luonteeseemme, ja… AARGG. Tämä – on – upea!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *