Pienen pilven unelmat

Moikka! Tänään päätin vihdoin julkaista ja tehdä loppuun tarinani. Aloitin sen varmaan tämän kuun alussa, tai melko alussa, kun olin perustanut blogin.

 

Olipa kerran pieni pilvi. Pilvi puhui toisten pilvien kanssa, juoksi ja kiisi pitkin taivaan kantta. Se piti erityisesti isojen pilvien päällä hyppimisestä. Olisi helposti luullut, että pilvi olisi onnellinen, mutta näin ei ollut. Se halusi tehdä jotain suurta, jotain vallankumouksellista, jotain, jota kukaan toinen pilvi ei olisi vielä tehnyt. Sen unelma oli päästä kaupunkiin, sinne, missä oli pölyä ja paljon ihmisiä. Niinpä eräänä päivänä se lähtikin kohti Pariisia, sitä ihmeellistä kaupunkia kohti, josta oli kuullut. Kun se vihdoin pääsi kaupungin laidalle, se huomasi vasta silloin, kuin vaarallista siellä oli. Niinpä se kääntyi takaisin, mutta ei jatkanutkaan kotiin. Se lähti merelle josta myös oli kuullut. Mutta saavuttuaan meren rannalle se huomasi kuinka suuri meri oli, ja kuinka yksinäinen se joutuisi olemaan, jos jäisi sinne. Niinpä se lähti takaisin kotiin, ja vasta silloin se huomasi, kuinka kaunista, ihmeellistä ja täydellistä siellä oli. Ja se eli koko loppuelämänsä nauttien vapaudesta ja elämästä.

Mitä pidit? Oliko tarinassa jokin opetus? Oliko tarina liian lyhyt?  Mikä on lempitekstisi kaikkien tekstejeni joukosta?

 

2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *